Etusivu » Artikkelit ja uutiset » osakeyhtiön rahoitus

Kategoria: osakeyhtiön rahoitus

Osakeannin järjestäminen

Osakeyhtiön toiminta voi olla rahoitettu joko yritykseen tehdyillä sijoituksilla tai yhtiön toiminnasta saadulla tulolla. Yhtiön toiminnasta saatu tulo voidaan käyttää toiminnan rahoittamiseen silloin, kun sitä ei ole kokonaan jaettu osakkeenomistajille. Osakeyhtiön pääoma jakaantuu vieraaseen ja omaan pääomaan.

Yritykseen tehdyt sijoitukset muodostavat vieraan pääoman ja yhtiön muu varallisuus on sen omaa pääomaa. Omaa pääomaa on muun muassa yrityksen osakepääoma, jonka muodostaa yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu arvo.

Osakepääoman on osakeyhtiölain mukaan oltava vähintään 2 500 euroa. Edelleen yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Vapaata omaa pääomaa on yrityksen tuotto. Osakeyhtiön vapaa oma pääoma, toisin kuin sidottu oma pääoma, saadaan jakaa yhtiön osakkeenomistajille, mikäli yhtiössä näin päätetään.

Osakeyhtiössä tärkein omistuksen yksikkö ovat osakkeet. Osakkeenomistajat omistavat osakkeiden muodossa ”osia yhtiöstä”. Siten se, montako osaketta osakkeenomistaja omistaa, määrittää usein myös sen, paljonko hänellä on yhtiössä päätösvaltaa.

Osakeyhtiö voi antaa merkittäväksi uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Tätä kutsutaan osakeanniksi. Osakkeet voidaan antaa merkittäväksi joko maksutta tai maksua vastaan, jolloin osakeyhtiö saa osakeannista samalla varoja.

Pääsääntöisesti niillä, joilla ennestään on osakeyhtiön osakkeita, on etuoikeus yhtiön osakeannissa merkittäväksi annettaviin osakkeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä on halutessaan oikeus merkitä osakkeita samassa suhteessa, kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita. Näin menetellen, vaikka osakeannissa annettaisiin uusia osakkeita, osakkeenomistajat eivät menetä suhteellista asemaansa yhtiön omistuksessa, mikäli he merkitsevät osakkeita nimiinsä samassa suhteessa, kuin missä he omistivat osakkeita ennestään.

Jos osakkeenomistajat päättävät olla merkitsemättä kaikkia osakkeita, joiden merkintään heillä olisi oikeus, voidaan osakkeita merkitä muussa, kuin olemassa olevan omistuksen suhteessa. Tällöin päätetään, kuka osakkeita saa merkitä ja myös muut kuin osakkeita yhtiössä ennestään omistavat henkilöt voivat saada merkitä osakkeita.

Osakeannin järjestäminen voidaan eräissä tapauksissa järjestää myös siten, että osakkeita ennestään omistavilla ei ole etuoikeutta merkitä osakkeita. Tällaista osakeantia kutsutaan suunnatuksi osakeanniksi. Koska osakeannilla ei pääsääntöisesti ole tarkoitus aiheuttaa muutoksia omistussuhteisiin yhtiössä, on suunnatun osakeannin järjestäminen sallittu vain, mikäli siihen on yhtiössä painava taloudellinen syy. Suunnatussa osakeannissa päätetään, kenelle oikeus merkitä osakkeita annetaan. Yhtiössä voidaan näin päättää antaa merkintäoikeus esimerkiksi yhtiön työntekijöille.

Toisaalta osakeanti voi olla joko maksullinen tai maksuton. Maksullisessa osakeannissa nimensä mukaisesti, osakkeita merkitsevät maksavat merkinnästä määrätyn hinnan. Merkinnästä maksettavan hinnan tulisi olla käypä hinta.

Maksuton osakeanti tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön vapaasta omasta pääomasta siirretään varoja yhtiön osakepääomaan. Tällöin annetaan samalla uusia osakkeita, jotka ”jaetaan” osakkeenomistajien kesken samassa suhteessa, kuin heillä on osakkeita ennestään. Osakkeiden ja osakepääoman määrä kasvaa, mutta osakkeenomistajien asema yhtiössä säilyy entisellään, kun kukin osakkeenomistaja saa osakkeita omistuksensa suhteessa. Maksutonkin osakeanti voidaan järjestää suunnattuna, mutta vain poikkeuksellisesti, mikäli siihen on yhtiössä ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Lisäksi yhtiö voi antaa erityisiä oikeuksia tai optioita. Nämä oikeudet oikeuttavat oikeudenhaltijan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Myös optio- ja erityiset oikeudet annetaan maksua vastaan ja yhtiö saa niistä siten varallisuutta. Oikeus voidaan antaa joko sellaisena, että sen haltija saa halutessaan merkitä osakkeita, mutta hänellä ei ole siihen velvollisuutta, tai sellaisena, että sen haltijalla on velvollisuus merkitä osakkeita.

Tutustu myös: www.osakassopimus.fi

Konkurssi ja konkurssin välttäminen

Konkurssi voi tulla kyseeseen sellaisen velallisen kohdalla, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Tällöin konkurssissa olevan (= velallisen) kaikki velat maksetaan. Konkurssissa selvitetään, mitä omaisuutta ja toisaalta mitä velkoja velallisella on. Koko velallisenomaisuus jaetaan velkojien kesken pääsääntöisesti siten, että ne velkojat, joille velallinen on eniten velkaa, saavat suurimman ja ne, joiden saatava on pienin, saavat pienimmän osuuden velallisen yhteenlasketusta omaisuudesta. Konkurssi tulee kysymykseen vain jos velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisen on siis oltava maksukyvytön, jotta konkurssi voi tulla kysymykseen.

Konkurssiin voidaan asettaa niin yritys, kuin yksityishenkilökin. Konkurssi ei ala automaattisesti vaan sitä on haettava käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä velallinen itse tai joku tämän velkojista. Jos käräjäoikeus päättää asettaa velallisen konkurssiin, määrätään konkurssipesälle pesänhoitaja. Tällöin velallisella ei enää itsellään ole oikeutta päättää omasta omaisuudestaan vaan oikeus siirtyy pesänhoitajalle. Pesänhoitajan tehtävä on konkurssin alkamisesta lähtien huolehtia konkurssipesän omaisuudesta sekä muun omaisuuden, kuin rahan, muuttamisesta rahaksi. Pesänhoitaja myös pyrkii selvittämään, mitä velkoja velallisella on, joskin velkojien on itsekin oltava aktiivisia siten, että niiden on ilmoitettava pesänhoitajalle velalliselta olevat saatavansa. Konkurssi voi myös raueta. Näin käy silloin, jos konkurssipesällä on vain hyvin vähän varoja. Myös konkurssin raukeamisesta päättää käräjäoikeus.

Vaikka konkurssin tarkoitus on maksaa velallisen kaikki velat, on kuitenkin huomattava, että konkurssi ei tarkoita, että sen päätyttyä velallisella ei olisi mitään velkoja, vaan konkurssin päätyttyä maksamatta olevat velat jäävät olemaan ja jos velallinen myöhemmin saa omaisuutta, on sen käytettävä tämäkin omaisuus velkojen maksuun.

Joskus yritys voidaan vielä palauttaa toimintakuntoon, vaikka sen taloustilanne vaikuttaisikin heikolta. Yrittäjän on syytä pyrkiä välttymään konkurssilta, sillä konkurssin seurauksena yrittäjän toiminta ja etenkin toiminnan rahoitus jatkossa tavallisesti vaikeutuu. Konkurssin kokeneen yrittäjän voi olla vaikea perustaa uutta yritystä, sillä niin toiminnan rahoittajien, kuin yrityksen sidosryhmienkin voi olla vaikea luottaa konkurssin kokeneeseen yrittäjään.

Yrityksen toiminnan tervehdyttäminen on usein velkojienkin kannalta kannattavampi ratkaisu, kuin konkurssi, sillä konkurssissa on hyvin harvinaista, että velallisen omaisuudesta pystyttäisiin maksamaan velkojille heidän koko saatavansa määrä ja näin velkojilta jää saamatta osa heille kuuluvista saatavista. Tästä syystä joskus yrityksen rahoittajat voivat suostua jopa myöntämään lisää lainaa talouskriisissä olevalle velallisyritykselle, jotta sen talous saataisiin vielä korjattua.

Konkurssilta välttyäkseen on yrittäjän reagoitava heti, kun hän huomaa yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyneen. Tällöin on mahdollisimman nopeasti selvitettävä yrityksen tilanne ja tehtävä sillä perusteella ratkaisuja siitä, miten yrityksen tilaan puututaan.

Yksi tapa välttää konkurssi ja tervehdyttää velallisen taloustilanne, on saneerausmenettely tai yksityishenkilön velkajärjestely. Tällaisessa menettelyssä käräjäoikeus vahvistaa velalliselle saneerausohjelman, silloin kun velallinen on yritys tai maksuohjelman silloin, kun velallinen on yksityishenkilö. Ohjelmaa noudattaen velallisen on tarkoitus saada taloudellinen tilanteensa korjattua.

Myös saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamista on haettava käräjäoikeudelta ja myös saneerausmenettelyn ja yksityishenkilön velkajärjestelyn edellytyksenä on, että velallinen on maksukyvytön. Käräjäoikeus lisäksi vahvistaa saneeraus- tai maksuohjelman vain silloin, jos se pitää realistisena, että saneerausmenettelyn avulla velallisen maksukyky saadaan palautettua.