Osakeyhtiön toiminta voi olla rahoitettu joko yritykseen tehdyillä sijoituksilla tai yhtiön toiminnasta saadulla tulolla. Yhtiön toiminnasta saatu tulo voidaan käyttää toiminnan rahoittamiseen silloin, kun sitä ei ole kokonaan jaettu osakkeenomistajille. Osakeyhtiön pääoma jakaantuu vieraaseen ja omaan pääomaan.
Yritykseen tehdyt sijoitukset muodostavat vieraan pääoman ja yhtiön muu varallisuus on sen omaa pääomaa. Omaa pääomaa on muun muassa yrityksen osakepääoma, jonka muodostaa yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu arvo.
Osakepääoman on osakeyhtiölain mukaan oltava vähintään 2 500 euroa. Edelleen yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Vapaata omaa pääomaa on yrityksen tuotto. Osakeyhtiön vapaa oma pääoma, toisin kuin sidottu oma pääoma, saadaan jakaa yhtiön osakkeenomistajille, mikäli yhtiössä näin päätetään.
Osakeyhtiössä tärkein omistuksen yksikkö ovat osakkeet. Osakkeenomistajat omistavat osakkeiden muodossa ”osia yhtiöstä”. Siten se, montako osaketta osakkeenomistaja omistaa, määrittää usein myös sen, paljonko hänellä on yhtiössä päätösvaltaa.
Osakeyhtiö voi antaa merkittäväksi uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Tätä kutsutaan osakeanniksi. Osakkeet voidaan antaa merkittäväksi joko maksutta tai maksua vastaan, jolloin osakeyhtiö saa osakeannista samalla varoja.
Pääsääntöisesti niillä, joilla ennestään on osakeyhtiön osakkeita, on etuoikeus yhtiön osakeannissa merkittäväksi annettaviin osakkeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä on halutessaan oikeus merkitä osakkeita samassa suhteessa, kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita. Näin menetellen, vaikka osakeannissa annettaisiin uusia osakkeita, osakkeenomistajat eivät menetä suhteellista asemaansa yhtiön omistuksessa, mikäli he merkitsevät osakkeita nimiinsä samassa suhteessa, kuin missä he omistivat osakkeita ennestään.
Jos osakkeenomistajat päättävät olla merkitsemättä kaikkia osakkeita, joiden merkintään heillä olisi oikeus, voidaan osakkeita merkitä muussa, kuin olemassa olevan omistuksen suhteessa. Tällöin päätetään, kuka osakkeita saa merkitä ja myös muut kuin osakkeita yhtiössä ennestään omistavat henkilöt voivat saada merkitä osakkeita.
Osakeannin järjestäminen voidaan eräissä tapauksissa järjestää myös siten, että osakkeita ennestään omistavilla ei ole etuoikeutta merkitä osakkeita. Tällaista osakeantia kutsutaan suunnatuksi osakeanniksi. Koska osakeannilla ei pääsääntöisesti ole tarkoitus aiheuttaa muutoksia omistussuhteisiin yhtiössä, on suunnatun osakeannin järjestäminen sallittu vain, mikäli siihen on yhtiössä painava taloudellinen syy. Suunnatussa osakeannissa päätetään, kenelle oikeus merkitä osakkeita annetaan. Yhtiössä voidaan näin päättää antaa merkintäoikeus esimerkiksi yhtiön työntekijöille.
Toisaalta osakeanti voi olla joko maksullinen tai maksuton. Maksullisessa osakeannissa nimensä mukaisesti, osakkeita merkitsevät maksavat merkinnästä määrätyn hinnan. Merkinnästä maksettavan hinnan tulisi olla käypä hinta.
Maksuton osakeanti tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön vapaasta omasta pääomasta siirretään varoja yhtiön osakepääomaan. Tällöin annetaan samalla uusia osakkeita, jotka ”jaetaan” osakkeenomistajien kesken samassa suhteessa, kuin heillä on osakkeita ennestään. Osakkeiden ja osakepääoman määrä kasvaa, mutta osakkeenomistajien asema yhtiössä säilyy entisellään, kun kukin osakkeenomistaja saa osakkeita omistuksensa suhteessa. Maksutonkin osakeanti voidaan järjestää suunnattuna, mutta vain poikkeuksellisesti, mikäli siihen on yhtiössä ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.
Lisäksi yhtiö voi antaa erityisiä oikeuksia tai optioita. Nämä oikeudet oikeuttavat oikeudenhaltijan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Myös optio- ja erityiset oikeudet annetaan maksua vastaan ja yhtiö saa niistä siten varallisuutta. Oikeus voidaan antaa joko sellaisena, että sen haltija saa halutessaan merkitä osakkeita, mutta hänellä ei ole siihen velvollisuutta, tai sellaisena, että sen haltijalla on velvollisuus merkitä osakkeita.
Tutustu myös: www.osakassopimus.fi