Huomattava osa jokapäiväisistä liike-elämään liittyvistä kaupallisista sopimuksista tehdään suullisesti. Pääsääntöisesti suullinen sopimus toimii hyvin, kun osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Sopimusasiakirjan laatiminen nähdään helposti vähämerkityksisenä osana laajempaa liiketoimintajärjestelyä, jolloin oikeudet ja velvollisuudet tulevat puutteellisesti kirjatuiksi. Mikäli sopimuksen kohteena oleva oikeussuhde muodostuu sisällöltään osapuolen kannalta epätyydyttäväksi, tyytymätön osapuoli näkee varsin usein ratkaisukeinokseen suullisen sopimuksen sisällön riitauttamisen. Tällöin riitatilanteissa kirjallinen sopimus toimii tärkeänä todisteluasiakirjana.

Kirjallisilla sopimuksilla on kuitenkin myös useita muita taloudellisia ja riskienhallintaan liittyviä ulottuvuuksia. Kirjalliset sopimukset lisäävät liiketoiminnan uskottavuutta, koska ne osoittavat sovitut oikeudet ja velvoitteet sekä asianosaisille että sivullisille. Liiketoiminnan kansainvälistyminen asettaa omalta osaltaan uusia vaatimuksia sopimusten suunnitteluun ja laadintaan.

Kirjalliset sopimukset ovat yrityksille keskeinen osa liiketoiminnan dokumentaatiota. Dokumentaation merkitys korostuu riitatilanteiden lisäksi muun muassa vastuuhenkilöiden ja organisaatioiden vaihtuessa tai muuttuessa. Yritysten on syytä varmistaa informaation säilymisen lisäksi informaation välittyminen vaihdoksista ja muutoksista huolimatta. Kirjallisella dokumentaatiolla on erityinen merkitys sukupolvenvaihdosten, yritysjärjestelyiden ja yrityskauppojen yhteydessä. Dokumentaation puuttuminen saattaa olla jopa kaupan este. Sopimukset tulisi nähdä yritysten välisinä tuottavaa toimintaa luovina apuvälineinä, jotka mahdollistavat kasvun ja kansainvälistymisen.

Yritykset eivät aina huomio sitä, että kirjallisilla sopimuksilla on huomattava vaikutus yrityksen arvoon, jonka määritys tulee ajankohtaiseksi viimeistään yrityskauppojen yhteydessä. Sopimuksien näkökulmasta yrityskauppojen kohteina ovat lähtökohtaisesti vain oikeudet, joita rasittavat tietyt velvoitteet. Mikäli ostettavia oikeuksia ja niitä rasittavia velvoitteita ei ole kattavasti dokumentoitu, dokumentoinnin puute johtaa lukuisiin ongelmiin, joista esimerkkeinä voidaan mainita vaikeus määrittää kaupan kohdetta. Tämä taas aiheuttaa kaupan kohteen arvon laskun ja myynnin vaikeuden, sillä mahdolliset ostajat eivät yleensä halua ostaa dokumentoimattomia oikeuksia eivätkä vastata dokumentoimattomista vastuista.

Täydellistä sopimusta ei kuitenkaan ole eikä sellaista ole mahdollista edes laatia. On kuitenkin mahdollista laatia hyviä sopimuksia, jotka vähentävät riskejä, edistävät kaupankäyntiä ja helpottavat asiointia verottajan ja muiden viranomaisten kanssa. Yrityksen sopimusosaaminen voi siis olla merkittäväkin kilpailuetu.