Itse rakentamista säännellään Suomessa tarkasti, mutta urakkasopimuksia sekä niistä johtuvia riitoja ei säännellä millään erityisellä lailla eli ei ole olemassa lakia, joka määrittelisi muun muassa urakkasopimusten keskeiset periaatteet ja miten toimia riitatilanteissa. Sen sijaan urakkasopimukset ovat osa yleistä sopimusoikeutta. Rakentamisalalla yleisesti noudatetaan sekä suositellaan noudatettavaksi Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998.

Rakennuttaja on vastuussa rakennushankkeen toteuttamisen keskeisten tavoitteiden ja yksityiskohtaisen velvoitteiden asettamisesta. Siitä johtuen riskien kartoittaminen ja hallinnoiminen ennakollisesti sekä perusteellinen hankkeen suunnittelu etukäteen mahdollistavat hankkeen toimivan toteutuksen. Mikäli perusteellinen suunnittelutyö laiminlyödään, se näkyy usein myöhemmin muun muassa puutteellisissa suunnitelmissa sekä työselityksissä. Näiden puutteellisuuksien vuoksi joudutaan usein tekemään muutos- ja lisätöitä.

Muutos- ja lisätyöt ovat työn vaaditun laadun ohella tyypillisimpiä rakennuttajien ja urakoitsijoiden välisten erimielisyyksien ja riitojen syitä. Suunnittelulla pystytään torjumaan näitä riitoja sekä rakentamaan järkevä ja onnistunut urakkasopimus. Urakkasopimus tulisi laatia siten, että kaikki työhön liittyvät yksityiskohdat määritellään jo etukäteen mahdollisimman tarkoin. Lisäksi työn aikana tehtävät muutos- ja lisätyöt on tärkeää kirjata erilliseen sopimukseen, joka liitetään osaksi varsinaista sopimusta.

Riitoja syntyy suunnittelemattomien hankkeiden vuoksi sekä siitä huolimatta, että etukäteen pyritään kartoittamaan ja hallinnoimaan riskejä perusteellisella suunnittelulla ja yksityiskohtaisella urakkasopimuksella. Riitojen ratkaiseminen on mahdollista eri tavoin. Yleisenä lähtökohtana ja periaatteena riitatilanteessa on se, että osapuolten välillä syntyvissä erimielisyyksissä olisi ensisijaisesti ratkaisu pyrittävä löytämään itse sopimusasiakirjan ja liitteiden määräyksistä sekä niistä ilmenevistä periaatteista. Vaikka sopimusasiakirjasta ei saataisi suoraa vastausta riitakysymyksiin, on osapuolten pyrittävä ratkaisemaan erimielisyydet keskinäisillä neuvotteluilla ja mieluiten aina sitä mukaa, kun riitaa syntyy. Ei ole kannattavaa jättää riitoja ratkaistavaksi vasta sitten, kun hanke on saatu valmiiksi, koska tällöin ne johtavat usein kalliisiin, pitkiin ja epävarmoihin oikeudenkäynteihin. Näin ollen sovinto osapuolten kesken tulisi olla ensisijaisena lähtökohta riidanratkaisussa.

Aina ei kuitenkaan päästä sovintoon osapuolten kesken ja tällöin riitaisuudet joudutaan saattamaan tuomioistuimen ratkaistavaksi, ellei urakkasopimuksessa ole toisin määrätty. Tuomioistuinkäsittely on kallista ja aikaa vievää kummaltakin osapuolelta sekä riitaisuudet jäävät usein riippumaan ristiriitaisesta teknisestä asiantuntijatodistelusta, josta tuomioistuimella voi olla toisenlainen tulkinta. Lisäksi on otettava huomioon julkisen oikeudenkäynnin vaikutus maineeseen ja osapuolten yhteistyöhön. Oikeudenkäynnit voivat nimittäin helposti johtaa siihen, että yritys saa huonon maineen markkinoilla, mikä taas voi hankaloittaa uusien yhteistyökumppaneiden ja hankkeiden saamista. On siis syytä miettiä hyvin tarkkaan onko kannattavaa lähteä ratkaisemaan riidat tuomioistuimessa.

Tuomioistuinkäsittelyn välttämiseksi onkin usein järkevää sopia urakkasopimuksessa riitaisuuksien ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä. Tässä menettelyssä osapuolten valitsemat välimiehet tai välimies ratkaisee riidan ei-julkisesti, lopullisesti ja päätös on heti täytäntöönpanokelpoinen. Päätöksestä ei voi myöskään voi valittaa kuten käräjäoikeuden tuomiosta, mikä on yleensä omiaan pitkittämään riitoja. Välimiesmenettelyn hyvänä puolena on myös se, että riidanratkaisuun voidaan ottaa mukaan riittävä rakennusjuridiikan sekä rakennustekniikan asiantuntemus. Välimiesmenettely on usein kallista, mutta sen myönteiset puolet ovat kuitenkin sen arvoisia sekä pitkittyvät käsittelyt tuomioistuimissa saattavat aiheuttaa yhtä suuret tai suuremmat kustannukset.

Edellä mainittujen menettelyjen ohella on olemassa myös muita mahdollisia vaihtoehtoja ratkaista riitaisuudet. Esillä on ollut osapuolten sovittavissa oleva niin sanottu hankkeen aikainen riidanratkaisu, jossa jokin ulkopuolinen taho antaisi sitovan tai suositusluontoisen lausunnon urakasta ilmenevistä erimielisyyksistä. Osapuolet voivat keskenään sopia siitä, onko lausuntoa noudatettava. Tällainen menettely riidanratkaisussa on kuitenkin harvinaista, eikä se ole saanut juurikaan sijaa suomalaisessa urakkakäytännössä. Mahdollista on käsitellä riitaisuus myös Suomen Asianajajaliiton määrittelemässä sovintomenettelyssä, jossa voidaan osapuolten kesken pyrkiä pääsemään sovintoon erimielisyyksistä.

Rakennusurakoihin liittyvät riitaisuudet ovat mitä moninaisimpia, eikä kaikkiin mahdollisiin riitaisuuksiin millään voida varautua etukäteisesti. Riitoja syntyy ja silloin on hyvä olla selvillä siitä, mitä erilaisia vaihtoehtoja on riitojen ratkaisemiseen. Tavallisimpia riitoja kuitenkin voidaan ehkäistä urakan hyvällä suunnittelulla ja riskien hallinnalla. Jotta suunnittelusta ja riskien hallinnasta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty sekä riitaisuuksia ehkäisevä vaikutus, on siinä suositeltavaa käyttää ulkopuolista teknistä ja juridista asiantuntemusta. Vaikka ulkopuolisen avun käyttämisestä aiheutuukin aina lisäkustannuksia, on se mahdollisesti omiaan tuomaan säästöjä ehkäisemällä turhat ja kalliit riidat.

Mikko Pihlajamäki

asianajaja, varatuomari

Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy toimitusjohtajana ja asianajajana hoitaen muun muassa urakkasopimusasioita.

Ota yhteyttä artikkelin kirjoittajaan tästä.